Kontulan ostarin liikkeenharjoittajat ja asioijat ovat nyt puolentoista viikon ajan saaneet seurata uutta tulokasta ostoskeskuksen vilinässä: Matkakohteena Kontulan työryhmä harjoittelee joka päivä eri puolilla ostaria, ohikulkijoiden joukossa. Aina aika ajoin harjoittelumme kirvoittaa katseita tai kommentteja, mutta yleisesti ottaen vaikuttaa siltä, että yhdet teatteriharjoitukset solahtavat Kontulan eläväiseen ja monimuotoiseen tunnelmaan vallan mainiosti.
Harjoituspaikkavalintamme ei johdu treenitilojen puutteesta, vaan siitä, että ostari on myös näyttämömme ja esityspaikkamme. Julkisella paikalla harjoittelu kuitenkin toimii myös hyvänä markkinointivälineenä potentiaalisille katsojille. Toimintamme selvästi herättää mielenkiintoa. Vain harvan ohikulkijan katse on torjuva tai vihamielinen, ja moni aluksi ihmettynyt ilme muuttuu tilanteen edetessä kiinnostuneeksi. Jotkut jäävät jopa paikan päälle kyselemään tarkempia tietoja projektista.
Teatteri on aina hetkessä elävä taidemuoto. Matkakohteena Kontula kuitenkin muuntuu esityskerrasta toiseen kenties vielä enemmän kuin useimmat esitykset, sillä siihen sisältyy julkisen esityspaikan vuoksi tavallista suurempi ennakoimaton elementti: ostari ja siellä arkisia toimiaan suorittavat ihmiset. Tämä ei ole meille esityksen tekijöille haitta, vaan nimenomaan tavoiteltu efekti ja kiinnostuksen kohde: kun teatterillinen opaskierroksemme kulkee ostarin läpi, koko ympäristöstä tulee eräällä tavalla osa esitystä, jokaisesta ohikulkijasta tulee esityksen henkilö. Ostari on tausta, jonka sattumanvaraista liikettä vasten kaikki käsikirjoitettu ja harjoiteltu toiminta asettuu. Koskaan emme voi olla täysin varmoja, millaisessa valossa Kontula kulloinkin näyttäytyy, koska se määräytyy sen mukaan, mitä ja ketä ostarin läpi esityksen aikana sattuu kulkemaan. Kyseessä on tietääksemme ensimmäinen kerta, kun todella kenestä tahansa voi tulla Kansallisteatterin esityksen näyttelijä – vieläpä tietämättään.
Lopuksi tahdomme vielä kehaista loistavia esiintyjiämme, paikallisoppaitamme, jotka rohkeasti asettuvat katseiden kohteeksi, monesti naurunalaiseksikin itsensä asettaen. Elleivät he kehtaisi panna itseään niin täysillä likoon, tätä esitystä ei syntyisi.
Lämpimästi tervetuloa kierroksille!
Eveliina, ohjaaja
Jukka, apulaisohjaaja
Juho, dramaturgi/käsikirjoittaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti