lauantai 30. marraskuuta 2013

Tunnelmia Näkyjen kojusta!

Reittejä Kontulaan -projektin Näkyjen koju oli tänään mukana Kulttuurien viikonlopun ohjelmassa ja samalla osana Kontulan ostarin joulunavausta.






Päivystävä oraakkelimme vastasi asukkaiden kiperiin kysymyksiin Kontulan tulevaisuudesta.




Kojulla projektin vetäjät myös kertoivat tulevasta Kontulan aika! -esityksestä sekä hankkeen tähänastisesta kulusta.




Kävijöitä riitti niin paljon, että Kontulan aika! -esityksen flyerit meinasivat loppua kesken. Tämän päivän kiinnostuksen perusteella tammikuun esityksissä tulee siis olemaan ruuhkaa!



Kontupiste muuttui tänään oraakkelin ennustuskammioksi.



Oraakkelimme suositteleekin lipun hankkimista heti kun mahdollista, eli 9. joulukuuta eteenpäin Kontulan kirjastosta tai Kansallisteatterista.


tiistai 26. marraskuuta 2013

Kontulan aika! -tekstin synty


Täällä blogissa on puhuttu melko vähän siitä mystisestä seikasta, miten parhaillaan harjoiteltavan Kontulan aika! -näytelmän teksti oikein on syntynyt. Siksi tässä merkinnässä kyseisen näytelmän henkilö Elsa, 71-vuotias eläkeläinen, haastattelee Reittejä Kontulaan -projektin dramaturgia, näytelmäkirjailija Juho Gröndahlia.

ELSA: Päivää, Juho. Niin, miten tällainen näytelmä oikein kirjoitetaan? Kerro resepti.

JUHO: No päivää Elsa, kiva kun kysyit. Yksi Kontulan aika! -näytelmä valmistetaan jotakuinkin näin: ensin täytyy olla Kontulassa, vetää kymmeniä työpajoja, kohdata ihmisiä, lukea historiaa, lukea nettikeskusteluja, lukea uutisia, esittää Batmania, leikkiä muovailuvahalla, lounastaa ostarilla, palloilla kirjastossa, jutella lasten kanssa, jutella aikuisten kanssa, kuunnella, katsella, kävellä, ajatella, ja niin edelleen, ja niin edelleen. Koota materiaalia ja ajatuksia niin paljon, ettei enää itsekään muista, mistä kaikki on lähtöisin.
Sekoitetaan hyvin ja annetaan muhia, kunnes seoksesta alkaa kurkistella joku itseä kiinnostava henkilö tai tarinanpätkä. Sitten napataan sitä kädestä kiinni ja annetaan sen johdattaa.

ELSA: En aivan ymmärtänyt.

JUHO: Siteeraisin tässä kohtaa erästä näytelmän päähenkilöistä: ”Ei sitä voi kertoa, se pitää kokea.”

ELSA: Se on minun vuorosanani! Ei se ihan noin mene.

JUHO: Oliko sinulla jotain muita kysymyksiä?

ELSA: Sinä et ole kontulalainen.

JUHO: En.

ELSA: Miten kontulalaisista kirjoittaminen sitten oikein onnistui sinulta?

JUHO: Kontulan aika! -näytelmä kertoo toki Kontulasta – siinä avataan runsaasti muun muassa kaupunginosan historiaa. Mutta se kertoo myös ja ehkä ennen kaikkea rakkaudesta, lähtemisestä, jäämisestä, palaamisesta, yhteisöllisyydestä ja ristiriitaisista unelmista. Niitä esiintyy Kontulassa, mutta niitä esiintyy myös minussa, niitä esiintyy kaikissa.

ELSA: Yritätkö sanoa, että me henkilöt olemme yhdentekeviä – että me voisimme olla keitä tahansa?

JUHO: En toki. Te olette kukin aivan omanlaisianne persoonia, vaikka tietysti koettekin samoja tunteita kuin muutkin ihmiset.

ELSA: Mikä sinua erityisesti kiinnosti esimerkiksi minussa?

JUHO: Hmm... Ehdottomuus. Ja menetyksen tuska.

ELSA: Mitä sinä niistä tiedät, senkin eilispäivänä syntynyt?

JUHO: En juuri mitään. Onneksi sinä olet minua viisaampi.

ELSA: Miten se on mahdollista? Sinä olet kirjoittanut minut.

JUHO: Se on sitä teatterin taikaa...

Tulossa: Toinen Kontulan aika! -näytelmän henkilögalleriaan kuuluva hahmo, 37-vuotias liikemies Eino, kertoo esimakua siitä, miltä Kontula näyttää vuonna 2064!

maanantai 25. marraskuuta 2013

50 päivää enskaan on, laskin aivan itse…

Tänään on ensi-iltaan tasan 50 päivää! WUHUU! Harjoitukset ovat täysillä käynnissä. Mukana on nyt siis 18 mahtavaa esiintyjää, joiden kanssa harjoitellaan 3-4 kertaa viikossa. Saimme onneksi vielä viime metreillä etsintäkuulutuksella kaipaamamme nuoren miehen mukaan porukkaan.

Jokaisella esiintyjällä on enemmän kuin yksi rooli, joka tarkoittaa ahkeraa vuorosanojen pänttäämistä myös kotona. Harjoittelemme pääosin esityspaikassamme HYL:n salissa, mutta välillä harjoittelemme muutamia kahden hengen kohtauksia myös luokassa. Toisinaan myös käytävillä. Oikeastaan olemme aika hyvin vallanneet koulun! Koulun rehtori Jussi ja vahtimestari Jorma ovat olleet mahtavan myötämielisiä kaikille suunnitelmillemme.

Tänään maanantaina saamme suurimman osan lavastuksesta koululle. Sali on tilana haastava, mutta lavastajallamme Jonnalla on mielenkiintoisia suunnitelmia miten sali saadaan muutettua esitystilaksi.


Ajan käytön maksimoimiseksi myös dramaturgimme Juho ohjaa kohtauksia. Usein harjoituksissamme Juho ohjaa yhtä kohtausta luokassa, minä ohjaan salissa toista ja joskus vielä jopa Laura, koreografimme, ohjaa kolmatta salin toisessa nurkassa. Harjoituksissa yleensä kaikilla on siis tekemistä, eikä turhaan tarvitse istuskella. Ja jos tarvitsee, niin senkin ajan voi käyttää repliikkien opetteluun.

Jarmo aka Erkki lukemassa vuorosanoja. Mallioppilas!

Keskiviikkona on (vasta) seuraavat harjoitukset. Ohjaaja ei meinaa jaksaa odottaa. Siihen asti pitää vaan haroa hiuksia kotona.

Kuvat otti harjoituksista Antti, äänisuunnittelija, jonka saatatte nähdä myös lavalla tammikuussa.

Ylen radiouutiset teki meistä pienen jutun viime viikon ohjelmaansa. Nettiversion siitä voi lukea täältä!

Ja hei, 9. joulukuuta alkaen ilmaislippuja esityksiin aletaan jakaa! Kontulan esityksiin liput jaetaan Kontulan kirjastosta ja Pienen näyttämön esityksiin Kansallisteatterin lippumyymälästä. Kannattaa olla tarkkana, olen kuullut huhuja, että liput saattaa lähteä ihan käsistä…

-Eveliina


maanantai 18. marraskuuta 2013

Palautetta iltamistamme

Tässä kaikessa treenien aloittamishötäkässä on jäänyt postaamatta yksi tärkeä posti, jonka saimme iltamien jälkeen. Sen on lähettänyt Ari Tolvanen Helsingin Kulttuurikeskuksesta ja olimme hyvin otettuja ja iloisia tästä avoimesta palautteesta meille:

Lokakuun viimeisenä päivänä pidettiin Wanhassa Postissa Reittejä Kontulaan –iltamat. Reittejä Kontulaan on kuten tiedämme kulttuuritoimen tukema Kansallisteatterin projekti, jossa tehdään teatteria yhdessä asukkaiden kanssa. Projekti huipentuu talvella esityksiin Kontulassa ja Kansallistettuerin näyttämöllä. Iltamissa avattiin osa-alueita joita tämän esityksen tekemisessä on tarvittu. Koulujen kanssa oli aluksi hahmotettu työpajoissa alueen olemusta, sitä millaisista osista kaupunginosa koostui. Lopputulos nähtiin isona karttana pöydällä. Sen jälkeen esiteltiin itse esitystä valmistelevien työpajojen saavutuksia. Tässä porukassa oli mukana kaikenikäisiä asukkaita. Vaikutteet pajoihin oli imuroitu Kontulan äänistä, kuvista ja tarinoista.

Tässä vaiheessa piti jo alkaa hieroa silmiä, ollaanko tässä Helsingissä ja vielä Kontulassa. Sen verran vaikuttavaa oltiin saatu aikaan. Sessio oli huikea näyttö siitä, miten osaava ammattiteatteri tavoittaa jalkautuessaan yksilön, antaa uusia tarttumapintoja ymmärtää (ja tietysti tuottaa) teatteria sekä samalla luo rakennuspalikoita koko kaupunginosan identiteetille ja itsearvostukselle. Tällaisesta kulttuurityöstä voivat niin tekijät kuin kaikki kontulalaiset olla ylpeitä. Itsekin taisin tuntea ensi kertaa urallani pienen ylpeyden värähdyksen vaikka olin osallistunut hankkeeseen vain pieneltä osin sen rahoitusta kasattaessa.

Tuotoksia katsellessa oli helppo ymmärtää miten ensiarvoista hankkeelle on ollut paikallisten verkostojen tuki. Ennen kuin mitään alettiin tehdä kävivät kansallisteatterilaiset esittäytymässä ja kertomassa suunnitelmistaan Vetoa ja Voimaa Mellunkylään  -verkostossa. Porukka toivotettiin tervetulleeksi aplodein. Ja samalla projekti sai käyttöönsä paikalliset resurssit: tilat, kontaktit, tiedotuksen ym. Tälle perustalle on ollut hyvä rakentaa. Varmaankin teatteriprojekti vahvistaa vastavuoroisesti alueen verkostoja. Siellä missä paikallinen verkostoituminen on ollut heikompaa, ovat vastaavat hankkeet kohdanneet vaikeuksia. Reittejä Kontulaan kaltaiset pilotit avaavat toivottavasti polkuja koko alueellisen kulttuurityön merkityksen ymmärtämiselle laajemminkin.
 Ari Tolvanen, Helsingin kulttuurikeskus

Iso kiitos kuuluu meidän työpajalaisille sekä muulle yleisölle iltamissa. Toivottavasti myös tammikuisissa esityksissä on yhtä hyvä tunnelma katsomonkin puolella.

Me tehdään hyvä tunnelma sitten sinne lavan puolelle.

Tästä on mukava jatkaa harjoituksia. 

-Eve 

Ari Tolvasen "kolumni" on luettavissa myös Mellunkylä portaalissa osoittessa http://www.alueportaali.net/ajankohtaista/kolumni__reitteja_kontulaan_-iltamat.html.


tiistai 12. marraskuuta 2013

Kontulan aika on nyt!


Viime viikon keskiviikkona pidimme ensimäiset Kontulan aika! -esityksen harjoitukset. Esiintyjäporukassamme on nyt mukana 17 ihmistä. Saimme vielä viime metreillä mukaan yhden kaipaamamme nuoren miehen. Hyvä Marko!

Heti seuraavana päivänä torstaina oli näytelmän lukuharjoitus. Lukuharjoituksessa näyttelijät lukivat näytelmän ääneen yhteisesti. Tämän jälkeen jutusta puhuttiin ja heiteltiin ensitunnelmia. Lukuharjoituksessa on paikalla kaikki näyttelijät ja esityksen suunnittelijat, kuten lavastaja, puvustaja ja äänisuunnittelija. Kirjailijalle (ja myös ohjaajalle) tämä hetki on aina erityisen jännittävä, sillä näyttelijöiden ajatukset ja ensi reaktiot tekstiin ovat tärkeitä.

Näyttelijät pitivät lukemastaan ja teksti koettiin ylipäänsä omaksi ja kontulalaiseksi. Se on tärkeää kuulla, sillä esityshän kertoo Kontulasta ja sen ihmisistä.

Odotan innolla tätä viikkoa kun pääsemme aloittamaan harjoittelemisen ihan kunnolla. Juonipaljastuksia näytelmästä en aio tehdä, mutta sen verran voin vihjata, että Bätmänillä eli Lepakkomiehellä on jotakin tekemistä jutun kanssa.

Blogissa tullaan seuraamaan harjoituksia ja esityksen valmistamista. Pysy siis kuullolla.

Eve, ohjaaja

perjantai 8. marraskuuta 2013

Kirjastossa taidetta



Kontulan kirjastossa työskentelee mahtavia tyyppejä. Yksi niistä on nimeltään Satu. Satu ehdotti meille, että järjestäisimme yhteisesti jotakin työpajatoimintaa nuorille, jotka hengailevat kirjastossa ja me innostuimme heti. Kirjasto on mahtava paikka kohdata ihmisiä.

Pidimme loka-marraskuun aikana yhteensä kolme työpajaa kirjastossa, jossa kaikissa tutkailtiin aina paikalla olevien nuorten kanssa Kontulaa ja sen alueita eri keinoin. Ensimäisellä kerralla päädyimme tekemään muovailuvahasta olentoja joita kävimme viemässä paikkoihin jotka meidän mielestämme kaipasivat taidetta ilostuttamaan ihmisiä. Toisella kerralla jätimme salaisia viestejä kirjaston kirjoihin ja loimme erilaisia hahmoja kirjojen perusteelle. Kolmannella kerralla loimme kontulalaisia lemmikkieläimiä tekemällä vanhoista pehmoeläimistä ja leluista uusia olioita. Levittäydyimme kirjaston lasten puolelle lattialle kangassuikaleiden, liimapyssyjen ja helmien kanssa ja annoimme nuorille taitelijoille vapaat kädet luoda omanlaisensa lemmikki.

Olioista tuli hyvin mielekuvituksellisia, kuten kuvista näette. Oliot ovat näyttelyssä Kontulan kirjastossa 15.11. saakka. Jokainen otus sai oman nimen ja pohdimme myös minkälainen kontulalainen voisi omistaa lemmikin.

Juho ja sen oliot. Työpajoissa olivat mukana myös Eveliina ja Amanda.

Hiiri?
Koira vai nalle?


Leijonakoira

Tiikeriorava? Oravahirvi?


Vitriinissä hieno rouva.


























Oliot esillä näyttelyssä kirjaston vitriinissä 15.11. asti!
Kiitos kaikille työpajoissa mukana olleille nuorille!

- Eve

tiistai 5. marraskuuta 2013

Metron synttärikahvit

Perjantaina 1.11. Kontulan metroasema täytti 27-vuotta. Amanda, Juhani, Eveliina sekä  Kontulan eläkeläisten aamuvirkkujen tehojoukko oli heti aamutuimaan klo 7 jakamassa syntymäpäivien kunniaksia kahvia aamun matkustajille.





Vastaanotto oli mitä parhain. Ihmiset olivat positiivisesti yllättyneitä lämpimästä kupillisesta erityisen harmaana marraskuun aamuna ja moni lähti hymy huulilla jatkamaan päiväänsä. Pienillä teoilla on merkitystä! Moni jäi kahvikupin juomisen lomassa kertoilemaan omia reittejä Kontulaan ja niistä riitti juteltavaa.


Koska oli syntymäpäivät niin pitihän olla yllätyksiä. Joka 27.kupin saaja sai juoda kahvinsa heleän naisporukkamme onnittelulaulun säestyksellä.  Paras hetki oli kun laulettuamme eräällä herralle hän kysyi "mistä te tiesitte että minulla on tänään syntymäpäivät?". Kohtalon ihanuutta!

Kahvi riitti juuri sopivasti kello yhdeksään asti. Välillä oli pistettävä tanssiksi kun Juhani taituroi hanurillaan. Siitäpä saimmekin seuraavan toteutuskelpoisen idean, katutanssit metroasemalla! Ehkä 28-vuotias asema voisi ansaita sellaiset….

Suurin kiitos kuuluu pirteille ja mahdottoman hymyileväisille Kontulan eläkeläisille, kiitos Mailis, Anja, Maija, Tellervo, Lilli, Leena ja Sirkka! 





Kiitos myös Diakonissalaitoksen D-aseman lainasta, kiitokset myös Kontulan ostarin vartiojoille jotka olivat töissä ensimäistä päiväänsä, kiitos Helsingin seudun liikennelaitokselle, kiitos Kontulan näprääjille vielä kuppien teosta, kiitos Amandalle, kiitos Juhanille, kiitos herroille jotka päättivät 27-vuotta sitten avata Kontulaan metron, kiitos hymyilijöille ja  kiitos pienelle tytölle joka auttoi Juhania soittamaan kellopeliä.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Tunnelmia iltamista


Torstaina, lokakuun viimeisenä päivänä, Wanhassa Postissa juhlistettiin näyttävästi Reittejä Kontulaan -projektin työpajavaiheen päättymistä. Teatteri-ilmaisun, kuvataiteen, kirjoittamisen, liike-ilmaisun ja ääni-ilmaisun työpajat esittäytyivät kukin luonteeseensa sopivalla tavalla vetäjineen ja osallistujineen. Näimme hersyviä sketsejä Kontulan elämästä, ihailimme upeita tanssivideoita sekä kuulimme kirjoitustyöpajalaisten mielikuvituksellisia tekstejä ääneen luettuina. Lisäksi tilassa oli esillä työpajojen tuotoksista koottu taidenäyttely, jossa kontulalaiset pienoiskodit, haaveiden puu, metro- ja kuntosaliäänimaisemat ynnä muut teokset saivat ansaitsemansa huomion.



Loppuhuipennuksensa iltamat saivat, kun "Miten Batman liittyy Kontulan historiaan?" -arvauskilpailun kekseliäintä vastausta saapui palkitsemaan itse Batman. Oikea vastaus kysymykseenhän tietysti on, että kun Kontulan ostoskeskus avattiin vuonna 1967, avajaisten vetonauloina toimivat Batman ja Robin, jotka saapuivat paikalle helikopterilla. Yli kolmekymmentä metriä pitkä kirkuva jono oli heitä vastassa. Mukavasti väkeä oli paikalla myös torstaina, kun koko iltamien väki sytytti Batmanin johdolla tähtisadetikut syksyistä ostaria valaisemaan.


Työpajojen loppuminen tuntuu haikealta, mutta projekti ei onneksi pääty tähän. Iltamat toimivat myös lähtölaukauksena hankkeen seuraavalle vaiheelle, tammikuussa ensi-iltansa saavan Kontulan aika! -esityksen harjoituksille, jotka alkavat keskiviikkona. Harjoitustenkin etenemistä tullaan seuraamaan täällä blogissa, joten pysykää kuulolla!