Esiintyjien kertomaa: osa 5

Muuttajat-esitykset ovat tältä erää ohitse, suuri KIITOS kaikille katsojille niin Kansallisteatterissa, Kontulan palvelukeskuksessa, Kontulan kirjastossa, Myllärissä kuin Mellarissakin! Oli hienoa jakaa kanssanne tämä esitys.


Vaikka esitykset ovat nyt paketissa, halusimme kuitenkin vielä nostaa esille seitsemännen esiintyjämme, esityksen maalauksista vastanneen Marian. Maria kuvitti esityksen tapahtumia livenä koko esityksen ajan, maalaten lavasteina toimiviin pahvilaatikkoihin. Hänen kiehtovat maalauksensa loivat lavalle oman tunnelmansa ja toimivat suoraan myös rekvisiittana. Marian haastattelua on tehty sekä ennen esitysten alkua että sen jälkeen.

***

Miten päädyit mukaan Muuttajat-projektiin?

Maria: Ystäväni osallistui (Reittejä Kontulaan -hankkeen) viime projektiin ja hän kertoi tästä mahdollisuudesta. Olen ammatiltani lavastaja joten olin kiinnostunut lavastuksesta ja ajattelin että voin myös saada tietoa suomalaisesta teatterista. Että tämä olisi jotain uutta.




Toimit esityksessä livepiirtäjänä, miltä se on tuntunut?

Maria: Se on minulle mielenkiintoista. Voin piirtää omassa tyylissäni ja se on hienoa. Saan ideoida paljon myös itse. Ei ole vaikeaa. Piirtäessäni olen sisällä omassa maailmassani ja ajatuksissani.

Onko se haastavaa?

Maria: Livepiirtäminen tuntuu hyvältä, jos on tarpeeksi aikaa, jos taas on kiire, täytyy tehdä yksinkertaisimpia kuin haluaisin. Yksityiskohdat vievät enemmän aikaa. Laatu riippuu käytettävissä olevasta ajasta. Kauniimpia tulee jos aikaa on enemmän. Haluan tehdä samalla, hyvällä laadulla joka kerta. On tärkeää miltä (maalaukset) näyttää katsojille.

Kun täytyy osallistua näytelmään, ja mennä esiintymään se on vaikeaa. Piirtäminen ja esiintyminen ovat aivan eri asioita.




Millaisesta taiteesta itse pidät?

Maria: Kuvataide aloilla kaikki kiinnostaa, myös nykytaide. Ihailen kuitenkin myös vanhoja venäläisiä lavastemaalareita, kuten esimerkiksi Léon Bakstia ja Alexander Golovinia. Lisäksi olen kiinnostunut grafiikasta ja kirjojen kuvittamisesta.

Muuttajat-kiertue on nyt ohi, miltä kiertue tuntui?

Maria: Hyvältä. Oli yllättävää miten paljon ihmisiä tuli katsomaan, se on hyvä. Oli myös mielenkiintoista kun he näkivät maalaukseni niin läheltä.
Paikka ei hirveästi vaikuttanut maalaamiseeni, koska työt olivat samoja.

Muuttajien viimeiset esitykset 17.10 ja 19.10!

Muuttajat-kiertueesta ovat jäljellä kaksi viimeistä esitystä, niistä ensimmäinen nähdään huomenna, lauantaina 17.10 klo 14 asukastalo Myllärissä ( Myllypuron ostoskeskus, Kiviparintie 2 J), ja jälkimmäinen maanantaina 19.10 klo 18 kulttuuritila Mellarissa (Mellunmäki, Korvatunturintie 2).


Esitystilojen rajallisen paikkamäärän vuoksi, jaamme esitystä katsomaan tuleville tulojärjestyksessä (maksuttomia!) paikkalippuja. Lippujen jako aloitetaan 30 minuuttia ennen esitystä. Tasapuolisuuden nimissä emme ota ennakkovarauksia. Tämä koskee sekä Myllärin että Mellarin esityksiä.

Tule siis ajoissa paikalle, nähdään!

 

Muuttajat-esitys on ollut esillä myös mediassa: täältä löydät Helsingin Sanomien 5.10. julkaistun artikkelin, ja täältä Imagen uuden kulttuuriblogin postauksen 6.10.

Esiintyjien kertomaa osa 4

Muuttajat-esitys nähdään kahden esityksen voimin Kontulan kirjastossa, eilen 14.10. oli ensimäinen ja tänään 15.10 klo 18 toinen esitys. Kirjaston lukusaliin mahtuu neljäkymmentä katsojaa, ja alamme jakamaan katsojille saapumisjärjestyksessä lippuja, 30 minuuttia ennen esitystä.

Nähdään kirjastolla!

Luetaan nyt kuitenkin esiintyjämme Mahanan mietteitä esityksen teemasta ja sen sanomasta hänelle.

***

Muuttajien ensi-ilta on nyt takanapäin, mikä on päällimmäinen tunnelma?

Mahana: Helpottunut! Edelleenkin jännittää, mutta Kansallisteatterin esitykset jännitti eniten. Ensi-ilta meni mielestäni hienosti! Kansallisteatterissa esiintyminen oli mahtavaa, erilaista kuin missään muualla.

Mitä odotat kiertueelta?

Mahana: Toivon että ihmisiä tulisi suurina joukkoina katsomaan. Minun mielestäni viesti tässä esityksessä on sellainen, että jokainen voi saada siitä jotain itselleen.

Toivon aina, että ihmiset suhtautuisivat toisiinsa ensisijaisesti ihmisinä, ehkä tämä esitys avaa joidenkin silmiä. Vaikka ollaan erilaisia, ollaan samanarvoisia.

 Mikä tässä projektissa on tuntunut parhaimmalta?

Mahana: Ryhmän henki. Mutta myös projektin merkitys. Käsikirjoitus käsittelee hyvin ihmisten liikkuvuutta, toisten kanssa toimeen tulemista ja myös ihmisten eriarvoisuutta. Mielestäni aihe ei ole "ajankohtainen" niin kuin sanotaan, vaan tämä teema on aina läsnä, ei se muutu.

Mikä on ollut haastavaa?

Mahana: No minulla ei esiintymiskokemusta mistään isoista esiintymispaikoista (olen harrastanut aiemmin lausuntaa), ja tietysti ryhmän sisällä kieli on ja oli haaste.

Miltä esiintyminen on tuntunut?

Mahana: Haastavalta, mutta erittäin mukavalta. Minulle tämä on ihan uutta, uusi kokemus. Alussa olin varovainen, mutta olen iloinen että tulin mukaan.

Mitä vielä haluaisit sanoa esitystä tulemaan katsoville?

Mahana:  Viime aikoina on käyty keskustelua rajoista ja niiden sulkemista, olen sitä mieltä että niin ei voi tehdä. Minä en ihmisenä voi olla määrittelemässä toisen hätää.  Jos minulla on hyvä olo nyt ja muilla on paha olo, se voi hetkessä kääntyä toisinpäin. Jos en tässä kohtaa ole valmis hyväksymään erilaisuutta ja auttamaan, en voi vaatia apua itsekään jos sitä joskus tarvitsen.  Hyvyyttä pitää näyttää nyt yksinkertaisilla tavoilla.

Olen itse elänyt tähän asti muuttajana, mietin edelleen kuka olen, olenko suomalainen vai syyrialainen, vai kuka. Identiteetti on hakusessa monella muuttajalla, ja jos ympäristö ei hyväksy ja osoittaa sormella että "olet erilainen", niin silloin on todella vaikeaa löytää omaa identiteettiään.

Minä koen että hyväksyminen tarkoittaa sitä, että voimme elää sovussa, rauhassa. Silloin kun yhteiskunnalla on samat säännöt, esimerkiksi lain puitteissa, meillä on silloin kaikki hyvin. Eriarvoisuus vahingoittaa ihmisiä eniten.

Toivon että ihmisyys voittaa pahuuden. Olen toiveikas, että tämä esitys auttaa ihmisiä avaamaan silmänsä.

Muuttajat Kontulan kirjastossa 14.-15.10.

Ensimmäinen kiertue-esityksemme Kontulan palvelukeskuksessa sujui mainiossa tunnelmassa. Kiitos lauantaisen esityksen yleisölle! Yleisöä olikin runsaasti yli odotusten, kiitos kärsivällisyydestä myös seisomapaikkalaisille.



Kuva napattu heti Muuttajien ensi-illan jälkeen maanantaina 5.10! Kuva: Neena Vilberg

Seuraavaksi Muuttajat-kiertue suuntaa Kontulan kirjastoon kahden esityksen voimin. Esityksen voi nähdä kirjastolla keskiviikkona 14.10 klo 18 ja torstaina 15.10 klo 18. Kirjaston rajoitetun yleisömäärän vuoksi jaamme esitystä katsomaan tuleville tulojärjestyksessä paikkalippuja. Lippujen jako aloitetaan kirjastolla 30 minuuttia ennen esitystä. Kirjaston katsomoon mahtuu neljäkymmentä katsojaa. Tasapuolisuuden nimissä emme ota valitettavasti ennakkovarauksia. Tule siis ajoissa paikalle, nähdään kirjastolla!

Esiintyjien kertomaa osa 3

Olemme lukeneet jo Omarin, Margitin ja Yiccin ajatuksia Muuttajat-esityksen tekoprosessista ja teatterista yleensä, nyt kysyimme neljännen esiintyjämme Hamedin tuntemuksia entisestään lähenevän ensi-illan alla.

***

Miltä tuntuu nyt kun kohta on ensi-ilta?

Hamed: Minulla on hyvä fiilis, monta ihmistä jotka tunnen, tulee katsomaan esitystä. Kaikki ovat kyselleet mikä rooli mulla on ja haluaa tulla katsomaan kun näyttelen. Muutama päivä sitten harjoituksissa jännitti, kun oli ihmisiä katsomassa, nyt ei jännitä, olen vain iloinen esityksistä ja roolista.

Mikä on tuntunut projektissa parhaimmalta?

Hamed: Ihmiset ja tämä rooli, monet ovat sitä paitsi sanoneet että puhun jo hyvää suomea.

Millainen tunnelma harjoituksissa on ollut?

Hamed: Mulla on ollut hauskaa. Joskus olen ollut väsynyt kun tulen harjoituksiin, mutta sitten kun alamme harjoittelemaan väsymys menee pois  ja tulee hyvä fiilis.

Mitä ajattelet teatterista?

Hamed: Se on hienoa! Olen iloinen että pääsen näyttelemään, tämä on ollut myös vaikeaa, mutta olen iloinen että olen täällä parhaiden ihmisten kanssa.

Mikä on ollut haastavaa?

Hamed: Tekstin oppiminen, nyt juuri mikään ei ole vaikeaa, muut auttavat.

Mitä toivot että katsojat saavat esityksestä?

Hamed: Mä olen iloinen että kaikki kaverit tulee katsomaan. Joskus ihmiset ajattelee että mä vain tulin tänne nauttimaan, mutta haluan näyttää että pärjään itse, ja haluan tehdä täällä töitä.

Esiintyjien kertomaa osa 2

Reilu viikko ensi-iltaan ja nyt on aika kuulla taas uuden esiintyjän mietteitä. Tällä kertaa vuorossa on Yicci. Hänen kanssaan puhuimme paitsi projektista, myös teatterin tekemisestä yleensä. Koska teatteria hän rakastaa.

***

Miltä tuntuu nyt kun esitykseen on enää vähän yli viikko?

Yicci: Olen vielä hieman huolestunut, koska tuntuu että kaikki eivät vielä täysin tiedä mitä tehdä, mutta toivotaan että kaikki menee hyvin. Mutta ensi-ilta ei jännitä.

Miltä tämä projekti on tuntunut?

Yicci: Mielenkiintoiselta, haluaisin jatkaa, koska rakastan teatteria, se on harrastukseni.

***

Oletko tehnyt teatteria ennen?

Yicci: Olen, sekä Suomessa että kotimaassani.

Miksi rakastat teatteria?

Yicci: Silloin voin vaihtaa oman elämäni jonkun toisen elämään, voin olla mitä vain haluan.  Teatterin tekeminen on romanttista!



Kuvat: Neena Villberg
 

Entä millaisesta teatterista itse pidät?

Yicci: Kaikenlaisesta, mutta eniten pidän realistisesta teatterista, vaikka hauskaakin voi olla.

Miltä esiintyminen sinusta tuntuu?

 Yicci: Ihanalta, se on unelmani. En ole teatteria opiskellut, vaikka olisin halunnut, mutta äiti sanoi että "sillä ei tienaa, ota kirja käteen."

***

Mikä esityksen tekemisessä on ollut haastavaa?

Yicci: Kun koko ajan pitää muuttaa kaikkea mitä olemme harjoitelleet, se on minusta tylsää,  vaikka totta kai minä ymmärrän että niin täytyy tehdä.

Mitä toivot katsojien saavan tästä esityksestä?

Yicci: Tässä on hyvä, ajankohtainen teema. Toivon että ihmiset nauravat, ovat iloisia, ja suosittelevat tätä toisille. 

Haastattelussa Muuttajat-esityksen äänisuunnittelija Juhani Saari

Miten tulit mukaan Reittejä Kontulaan -projektiin?

Juhani: Ohjaaja Eveliina Heinonen soitti. Hän oli käynyt katsomassa DanceAbility Finlandin esityksen Aurora Borealis vuonna 2012, johon tein äänet. Eveliina piti näkemästään ja pyysi mukaan ensin Kansallisteatterin nuorten ryhmään projektiin ja sen jälkeen mukaan Kontulan aika -esitykseen.

 

 

 

 Mikä on sinun roolisi ryhmässä?

Juhani: Äänisuunnittelija, mutta tässä projektissa rooli on ehkä hiukan normaalia laajempana, kuin vain pelkkä ”normi” äänisuunnittelija. Tähän mennessä olen vetänyt vain yhden äänenavauksen, mutta ehkä esityksien alla niitäkin tulee lisää. Erityisesti näyttelijöiden tukeminen kaikin mahdollisin keinoin: esimerkiksi ääninauhojen, joille on luettu repliikit suomeksi, tekemisellä näyttelijöille tueksi. Äänisuunnittelijan rooli siis varsin laajalla skaalalla.

 

Oletko ennen ollut mukana yleisötyöhankkeissa?

Juhani: En ole ollut – ennen Kontula-projektia – mutta kyllä tässä on ihan oma virityksensä. Kun mukana on harrastelijanäyttelijöitä, pysyy yllä teatterin tekemisen tuoreus. Tykkään ja viihdyn.

 

 

Millaisia haasteita muuttuvat esityspaikat tuovat sinun työhösi?

Juhani: Kaikenlaisia pieniä jännitysmomentteja. Kiertue-esityksissä on melkein joka kerta eri PA-laitteisto, niin se tuo omat pienet haasteensa, mutta se kuuluu asiaan.

Mikä on parasta tässä projektissa ja työryhmässä?

Juhani: Mahtava meininki, porukan yhteishenki on aivan loistava. Hienoja tyyppejä mukana.

Kenen toivot näkevän tämän esityksen?

 

Juhani: Tietenkin kaikkien pitäisi nähdä, mutta tekisi mieli sanoa että
perussuomalaisia ja kaupungin päättäjiä sankoin joukoin.